ASIAA KOMMUNIKOINNISTA
Tervetuloa blogiini. Käsittelen täällä yleisesti kommunikointiin liittyviä teemoja. Alkuperäinen kansio on tehty
erityisryhmää varten, mutta aineisto sopii hyvin meille kaikille, jotka pohdimme itsemme tai muiden
kohdalla kommunikoinnin kysymyksiä. “We cannot communicate”, kuten sanotaan. Näin ollen julkaisen
aineiston blogina tiedonjanoisia varten. Löydät käyttämäni lähteet lopusta.
Käytän blogissa jonkin verran käsitettä "asukas", mutta yhtä lailla voit kuvitella seuraavien asioiden
koskevan itseäsi, vierasta tai läheistäsi missä tahansa ympäristössä. Toivon, että saat
kansiosta iloa ja muistat pitää runsaasti taukoja, jos kommunikaatioteoria alkaa ahdistaa:)
Ota hyvä asento ja naposteltavia viereen.
SISÄLTÖ
MIKÄ ON KOMMUNIKOINTIA
STIMMAUS
AISTIT
KOMMUNIKOINNIN HAASTEET
MAPA
PUHEJUDO JA KUKIPASO
HYP
SIDOSRYHMÄT
TYÖYHTEISÖN KOMMUNIKOINTI
VAIHTOEHTOISET KOMMUNIKOINTITAVAT
LÄHTEET
KOMMUNIKOINTIIN LIITTYEN ON TÄRKEÄÄ TIEDOSTAA ASIAKKAAN / ASUKKAAN / LÄHEISESI / ITSESI
ELÄMÄNHISTORIA, ELÄMÄNKOKEMUS,MIELENKIINNON KOHTEET,
PELOT, HAASTEET JA TERVEYDENTILA KOKONAISVALTAISESTI.
MITÄ RAKASTAA, MITÄ VIHAA, MIKÄ SAA POIS TOLALTAAN?
MIKÄ SAA AIKAAN TURVALLISUUDEN TUNTEEN JA KOKEMUKSEN SIITÄ,
ETTÄ JOKU ARVOSTAA?
MITEN MAHDOLLISET PITKÄAIKAISSAIRAUDET VAIKUTTAVAT
HYVINVOINTIIN JA TAPAAN KOMMUNIKOIDA?
MITEN ARKA JA HILJAINEN ILMAISEE ITSEÄÄN?
TAI HÄN, JONKA ILMAISU ON SINUSTA KIINNI.
MIKÄ SAA TOISEN PUHKEAMAAN KUKKAAN?
MIKÄ ROMUTTAA TURVALLISUUDEN TUNTEEN?
1. MIKÄ ON KOMMUNIKOINTIA?
Kommunikoinnissa on erilaisia viestinnän tasoja.
sanallisen viestinnän taso.
tavoitteena vaikuttaa toiseen kuvailemalla asioita,
ilmiöitä, esittämällä puhumalla/kirjoittamalla/viittomalla
ehdotuksia, toiveita ja käskyjä.
Huomioi, että puheesi voi kuulostaa vieraalta kieleltä
asukkaan korvissa. Hän ei ymmärrä välttämättä sanaakaan puheestasi.
Asukkaan oma puhekyky ei kerro automaattisesti ymmärtämisestä tai
muistamisesta.
Selvitä asukkaan oma tapa ymmärtää ja voitko käyttää puhetta viestin
luotettavaan välittämiseen. Sinun kannattaa
puhua, koska asukas saa siitä vihjeen sinun olevan kiinnostunut hänestä.
Hän huomaa äänensävysi ja ilmeesi.
Tiedon välittämisen suhteen, ole kriittinen, jos käytät puhetta pääilmaisuna.
Huomioi asiakkaan mahdollinen impulsiivisuus. Kommunikointi voi olla
sanallisella puolella kehittynyttä, mutta ns.tositilanteessa, impulsiivisuus voi
ottaa vallan. Henkilöllä voi olla epätasainen kykyprofiiliesim. kädentaidot voivat olla erinomaiset, mutta impulssikontrolli vähäinen.
tunteiden taso
ilmapiiri, fiilis, sympatia, antipatia, intuitiivinen viestintä,
voimien viestinnän taso (dominointi, hyväksyvyys)
Viestintä vääristyy esimerkiksi vihassa toimittaessa, myös huumori tai vähättely voi
vääristää alkuperäistä viestiä.
Sanaton eli nonverbaalinen viestintäon tärkeää. Ilmeiden, eleiden ja asentojen tulkitseminen voi olla joskus vaikeaa.
Kosketuksella ilmaistaan pitämistä, rakastamista, turvallisuutta ja ymmärtämistä.
Kosketus = haptinen aistimus.
Sanattomassa kommunikaatiossa korostuu
- ajankäyttö (kronemiikka)
- tilankäyttö (proksemiikka)
- kehon käyttö (kinesiikka)
- koskettamalla viestiminen (haptiikka)
Kalusteet, taulut, tekstiilit, kuvat ja värit ovat sanatonta viestintää. Nämä kertovat,
mistä henkilö pitää ja mitä hän haluaa ilmaista. Huomioi, pystyykö asiakas/asukas
itse vaikuttamaan näihin asioihin. Tarkkaile ja mieti, mitä on syytä muuttaa ja
mikä toimii loistavasti.
Kehonkieli ja kävelytyyli
(keho ja liikkuminen) antavat kuvaa, mitä asukas tai sinä haluatte ilmaista.
Ilmeet, eleet, asento ja olemus
kertovat, mitä haluat viestittää. Voit vaikuttaa näihin. Työtä tehdään persoonalla
muistaen, että olet toisen ihmisen kotona. Asukas saattaa kohdata päivän aikana
monta henkilöä, jolla on huono päivä. Hiljaisella asukkaalla voi olla peräkkäisiä
päiviä, jolloin hän jää huomiotta.
Mieti, kun astut asukkaan tiloihin, mitä hän toivoisi sinulta esim. liikkeen ja äänen
suhteen. Millä tavalla asukas haluaa herätä: nopeasti vai verkkaisesti / haluaako
hän ääntä, valoa vai hiljaisemman ympäristön? Haluaako hän nopeutta tai
rauhallisempaa kohtelua itseensä nähden? Minkälaisesta huumorista pitää?
LIIKKUMINEN ON KOMMUNIKOINTIA.
MITEN TULET ASUKKAAN TILAAN?
MINKÄLAISIN ÄÄNIN JA ASKELIN?
Mikä on henkilön reviiri, henkilökohtainen tila? Vertaa tilannetta suomalaisessa bussissa, reviirin suuruus on
hyvin erilainen eri ihmisillä.
Haptiikka kuvaa tapaa koskea toista ja tapaa viestiä koskettamalla esimerkiksi
kätteleminen, halaaminen tai koskettamalla lohduttaminen. Minkälaista kosketusta
asukas haluaa?
Hoitotoimenpiteissä asukkaat kokevat erilaisia tapoja lähestyä ja koskettaa heitä.
Heidän kotiinsa ja ympäristöönsä luodaan erilaisia ääniä. Mitä ääniä tuot toisen
henkilön tilaan?
Mukauta ilmaisua asukkaan tarpeisiin, erityisesti silloin, kun hän ei voi liikkua tai
valita sijaintiaan. Asukas asuu kotona, joten ohjaavan/hoitavan henkilön täytyy
arvioida herkästi, milloin henkilö haluaa olla yksin tai vähempiärsykkeisessä
ympäristössä / milloin ärsykkeitä kaivataan lisää. Säikähtääkö asukas helposti?
Isommassa yhteisössä kemiat eivät aina kohtaa ja henkilöstö ottaa silloin ison roolin
taatessaan jokaiselle henkilökohtaisen reviirin.
Ruokailutilanteet ovat konkreettinen esimerkki pohdittavista tilanteista: suunnittele,
miten voit tarjota erityisesti liikuntakyvyttömälle tai syrjäänvetäytyvälle rauhallisen ja
miellyttävän tilanteen. Usein jollakin tavalla äänekäs tai liikuntakykyinen henkilö saa
enemmän huomiota, koska hän kykenee sitä vaatimaan. Ruokailutilanteissa syntyy
helposti tarpeetonta ääntä ja liikettä. Ajankäyttö, tilankäyttö, äänet ja tempoovat siis erittäin merkittävässä roolissa kommunikoinnissa.
(Kauppila 2000.)
(kielijelppi verkkoaineisto 2022.)
RUOKAILUTILANNE ON MYÖS KOMMUNIKOINTIA JA OSALLISTUMISTA.
“RUOKARAUHA” TULEE MÄÄRITELLÄ YKSILÖLLISESTI.
KENELLE SOPII YHTEISÖLLINEN SYÖMINEN?
KUKA HYÖTYY ÄRSYKEVAPAASTA RUOKAILUSTA?
TARVITSEEKO JOKU MAHDOLLISUUDEN SYÖDÄ YKSIN?
KÄYTÄ RUOKAILUTILANTEISIIN AIKAA,
JOS MUU TOIMINTA ON HAASTEELLISTA = MIELEKÄS TOIMINTO
Nonverbaalisen viestinnän osuus
Vaikeasti kehitysvammaisen ihmisen vuorovaikutus ei koskaan kehity tietoiseksi
kommunikoinniksi vaan tapahtuu varhaisten tietojen varassa. Aistien toiminta
heijastuu vuorovaikutukseen. Tarve läheisyyteen ja kanssakäymiseen on jokaisella.
Vuorovaikutuksen ja kommunikaation kannalta seuraavat asiat ovat keskeisiä:
- kyky aistia
- kyky käsitellä aistitietoa
- kyky tuottaa tahdonalaisia liikkeitä
- kyky ylläpitää vireystilaa
Nonverbaalinen viestintä = miten jotakin sanotaan.
Verbaalinen viestintä = mitä sanotaan
2. STIMMAUS (self stimulation, stimming)
Toistuvaa rutiininomaista käyttäytymistä tai liikehdintää, jonka syynä on aistitoimintojen
poikkeavuus. Henkilö pyrkii hallitsemaan aistikuormitusta ja sen aiheuttamaa stressiästimmailemalla. Saman liikkeen jatkuva toistaminen saa aivot erittämään endorfiineja eli
hyvää oloa tuottavia hormoneja.
Esimerkkejä stimmailusta:
näköaisti: jatkuva silmien räpyttely, valojen tuijottaminen,esineiden järjestäminen riviin ja sormien tuijottaminen
kuuloaisti: sormien napsuttelu, sormien heiluttelu, hymiseminen ja ähkiminen
hajuaisti: esineiden tai ihmisten haistelu
makuaisti esineiden nuoleminen tai niiden laittaminen suuhun
tuntoaisti: raaputus, esineiden tunnustelu, kynsien pureminen, hiusten näpertely, varpailla kävely
liikeaisti: keinuminen, pyöriminen, hyppiminen, ylävartalon heijaaminen, käsien räpyttely
Stimmailu on rentoutumiskeino, ylivirittynyt hermosto palaa takaisin normaalitilaan sen avulla. Se on tulkittava positiiviseksi selviytymiskeinoksi aistien ylikuormittumiselta. Neurotyypilliset eli ns. tavikset stimmailevat myös. Älä puutu stimmailuun, jos siitä ei ole selkeää haittaa.
( Autismisäätiö 2017,Autismiliitto 2022.)
KUKA STIMMAILEE
MIKSI IHMEESSÄ?
VOISIKO JO LOPETTAA?
3. AISTIT
Ihminen muodostaa käsityksen itsestään ja maailmasta aistitiedon avulla.
Aistikokemukset saattavat jäädä vähäisiksi ja kapea-alaisiksi, jos henkilö
ei pysty itse hakeutumaan tilanteisiin, joista saa monipuolisia aistikokemuksia.
Ympäristöä ja toimintaa muokkaamalla voidaan parantaa henkilön mahdollisuuksia
vuorovaikutukseen ja aistikokemusten saamiseen. On tärkeää tiedostaa, minkä
aistin kautta yhteys syntyy parhaiten.
Aistien yli-tai aliherkkkyys vaikuttaa ihmisten vuorovaikutukseen. Yliherkästi aistivan ihmisen aivot rekisteröivät
aistimuksen liian voimakkaana. Aliherkästi aistiva ei saa tarvitsemaansa aistikokemusta
vaan joutuu hakemaan sitä myös epätoivotuin keinoin.
Varhaisessa vaiheessa tapahtuneet vauriot vaikuttavat kaikkeen tiedonkäsittelyyn.
Ihmisen on vaikea toimia tarkoituksenmukaisesti, jos hän ei ymmärrä aistimuksiaan.
Asiat tuntuvat miellyttäviltä tai epämiellyttäviltä. Informaatiota tulee aina liikaa eikä
esim. taustamelua pysty suodattamaan.
Vuorovaikutustilanteessa tarkkaavuuden säilyttäminen on vaikeaa.
Tiedonkäsittelytaidot eivät riitä siihen, että henkilö keskittyisi olennaiseen.
Valikoiva tarkkaavaisuus on edellytys korkeammille kognitiivisille toiminnoille esimerkiksi sille,
että ihminen pystyy valitsemaan, mitä muistaa ja ongelmanratkaisuun. Kyky jakaa
tarkkaavaisuutta on usein vaikeaa kehitysvammaisille henkilöille (kyky vaihtaa
huomion kohdetta esim. kuunnellakseen toista ihmistä.)
TIEDONKÄSITTELYTAIDOT:
MUISTI
KESKITTYMINEN
TARKKAAVAISUUS
TAUSTAMELU MYÖS NEUROTYYPILLISELLE HAASTE
Vireystilan äkillinen vaihtelu on tyypillistä: huomioi, minkälaiset aistimukset lisäävät
henkilön tarkkaavaisuutta / vähentävät tai rauhoittavat sitä.
Tuntoaisti: kehonhahmotus ja omat ääriviivat, lihasten ja luiden olemassaolo,
vaaratilanteiden aistiminen.
Tuntoaistilla on suuri merkitys, jos muissa aistialueissa on puutteita. Näkövammaiset
ihmiset saavat suuren osan aistitiedostaan tunnustelun avulla. Hoitotilanteet,
pukeutuminen, peseytyminen ja ruokailutilanteet sisältävät paljon tuntovirikkeitä.
VIREYSTILA:
MIKSI TÄMÄ KANSIO ON NÄIN PITKÄ?
KIINNOSTUS LOPAHTI :(
Yliherkkä tuntoaisti : henkilö ei pidä siitä, että häntä kosketetaan. Vaatteet ja
peseytyminen saattavat tuntua epämiellyttävältä. Hierominen, harjaaminen ja
rasvaaminen voivat tuntua epämiellyttävältä.
Aliherkkä tuntoaisti : henkilö voi esimerkiksi painella tai hakata itseään. Henkilö
voi purra itseään tai potkia seiniä, repiä hiuksiaan jne.
MILTÄ ASIAT TUNTUVAT?
SENSORINEN INTEGRAATIO TARKOITTAA AISTITIEDON JÄSENTYMISTÄ:
AIVOT PYSTYVÄT JÄSENTÄMÄÄN, YHDISTÄMÄÄN JA ANALYSOIMAAN
AISTITIETOA.
AISTIMUKSILLE SYNTYY MERKITYKSIÄ
= TOIMIVA SENSORINEN INTEGRAATIO
Kuuloaisti: ihminen suuntautuu ympäristöönsä ja saa tietoa. Suuri osa ihmisten
välisestä kommunikoinnista tapahtuu äänen välityksellä. Äänensävy auttaa viestin
tulkitsemisessa. Seuraa, mitkä äänet aiheuttavat myönteisen reaktion. Äänellisen
elementin avulla herätetään toisen kiinnostus itseen. Puhumisen ja ääntelyn avulla
rajataan omaa vuoroa kontaktissa. Olemuskieli on kommunikointikeino. Se voi olla
myös ainoa keino kommunikoida. Olemuskieltä käyttävät kaikki ennen puheen
kehittymistä ja se kulkee rinnalla koko elämän. Ilmeet, eleet, äänensävyt ja asennot
ovat sen muotoja. Tarkkaile henkilön koko kehoa, kun tulkitset olemuskieltä. Jaa
tietoa muille, mitä henkilö kertoo aloitteillaan. Olemuskieleen kehittyy yksilöllisiä
piirteitä ajan saatossa, vaikka moni asia on tulkittavissa luonnostaan.
Tärkeintä asukkaalle on kokemus siitä, että joku haluaa antaa aikaansa ja
kiinnostustaan vuorovaikutustilanteessa. Hyväksyvä ja myönteinen äänensävy,
katsekontakti, tapa koskettaa ja hymy kertoo viestisi asukkaalle. Henkilön viesteistä
voi tulla tarkoituksellisia, jos aloitteisiin vastataan toistuvasti.
AIKA JA KIINNOSTUS
ALOITTEET
MITÄ TEET, KUN HUOMAAT ALOITTEEN?
TULKITAANKO ALOITE OIKEIN?
VAIKUTTAAKO KIIRE?
Tiedostamattomasta viestistä tulee siis tiedostettu, jos henkilö saa kokemuksen siitä, että
aloitteesta välitetään ja sitä tulkitaan. Osoita huomaavasi aloite jollakin tavalla. Tällöin syntyy
kokemus huomatuksi tulemisesta. Esimerkiksi irvistäminen voi tarkoittaa tietoisesti “ en pidä
ruuasta / puserosta / musiikista / tv-ohjelmasta, jos se opitaan kommunikointikeinoksi.
Aloitteeseen voidaan vastata
toimimalla aloitteen mukaan
jäljittelemällä esim. vastataan ääntelyyn
sanomalla ääneen, mitä arvellaan toisen haluavan, jäljitellään taputtelua tai keinuttelua yms.
käyttämällä eleitä ja osoittamista puheen rinnalla
esim. menemällä ikkunan luo, jos epäillään asian liittyvän ikkunan avaamiseen
Näköaisti: Katsekontakti on vuorovaikutuksen peruselementti. Se kertoo, onko
toinen läsnä, kiinnostunut ja olemassaolon sekä minäkokemuksen ylläpitäjä.
Yliherkkä näköaisti
Henkilö peittää silmänsä, siirtää katseensa tai vetäytyy
Aliherkkä näköaisti
Henkilö saattaa painaa silmiään tai tuijotella valoja.
Toisen henkilön ilmeet ja eleet jäävät huomaamatta.
Ihminen vetäytyy pois kontaktista omaan maailmaansa.
Haju- ja makuaisti: Korostuu vaikeimmin kehitysvammaisilla ja herättää voimakkaita
tunnekokemuksia. Haju-ja makuvihjeet auttavat ennakoinnissa: mitä seuraavaksi tapahtuu.
Tarjoa selkeästi toisistaan erottuvia aistimuksia.
OLETKO LÄSNÄ?
OLETKO KIINNOSTUNUT?
MITÄ TEET, KUN KIINNOSTUS LOPPUU?
Haju-ja makuaistimukset antavat sisältöä vuorovaikutukseen. Huomioi esimerkiksi
ruokailutilanteita, tarjoa erilaisia makuja ja tuoksuja. Alireagoiva henkilö voi nuolla ja
haistella mitä tahansa esimerkiksi toisia ihmisiä tai esineitä. Yliherkkä reagoi tavallisiinkin
makuihin tai tuoksuihin voimakkaasti.
Asentoaisti: Asentoaistin avulla hahmotetaan oma keho, hallitaan asentoja ja säädellään
kehon eri osien liikkeitä. Tiedämme, missä jalkamme ja kätemme ovat katsomatta. Lihakset,
nivelet ja jänteet reagoivat aistinsoluillaan ojentumiseen, vetoon ja paineeseen.
Liike- ja tasapainoaisti: Ilmoittaa, oletko liikkeessä vai paikallasi, mihin suuntaan ja
millä nopeudella liikut. Ihminen kykenee korjaamaan asentoaan esim. kaatuessaan, jos
aisti toimii ja tulkitaan aivoissa normaalisti. Olo on turvallinen, jos hallitsee omaa kehoaan
ja sen liikkeitä. Vaikeasti kehitysvammaisella voi olla vähän mahdollisuuksia saada
monipuolisia liikkeitä ja asentoja. Kehon hahmotuksen ongelmat ovat tavallisia.
Vuorovaikutuksessa asento-liike-ja tasapainoaistin toimiminen näkyy esimerkiksi siten, että
henkilö osaa asettua oikealle keskusteluetäisyydelle. Kontaktikatse edellyttää silmien
liikkeen hallintaa. Tasapainomuutoksille yliherkkä pelkää horjahtamista, keinumista ja
kiipeämistä. Uusien tilanteiden pelko vaikuttaa arjen vuorovaikutustilanteisiin. Aliherkkä ei
jaksa keskittyä vuorovaikutukseen, koska esim. keinuminen, vauhti ja pyörivä liike
kiinnostavat häntä enemmän. (Papunet 2022.)
4. Kommunikoinnin haasteet
Käyttäytyykö henkilö huonosti, jos hän on aggressiivinen? Hoitava/ohjaava henkilö saattaa
tehdä kaikkensa ja silti haastavia tilanteita tulee. Kenen pitäisi muuttua tai mistä lähteä
purkamaan? On tärkeää muistaa, että kotona asiat saattavat kärjistyä. Asukkaat tai asiakkaat
tulevat eri lähtökohdista ja heille voi olla iso haaste sopeutua vallitseviin/ muuttuviin
olosuhteisiin. Asumispalveluissa asukkaat eivät ole voineet valita asuinkumppaneitaan vaan
yhteisö vertautuu esimerkiksi kerrostaloon. Tiedämme neurotyypillisten omakotitaloasujien
riitelevän vuosikausia tai mökkiläiset tappelevat keskenään tienhoidosta. Humalaisetkin
nahistelevat kioskijonossa, väsyneet aikuiset kiukuttelevat, pariskunnat eroavat ja
murrosikäinen saattaa sortua ylilyönteihin. Oikeudessa tuomio on lievempi nuorelle henkilölle.
Kommunikoinnin pulmat ovat toden totta tuttuja meille kaikille. Epätasainen kykyprofiili on
tyypillinen kehitysvammaisilla henkilöillä ja sosiaaliset taidot voivat olla vähäisiä. Haastava
käyttäytyminen johtuu impulsiivisuudesta: henkilön resurssit eivät riitä itsehillintään.
On tärkeää pysyä herkkänä olosuhteille ja muuttaa ympäristöä tarvittaessa. Yhteisöllisyyden
rakentaminen ja tukeminen on tärkeää. Jokainen ihminen on yksilö ja on arvioitava
yksilöllisesti, kuinka paljon ääniä ja liikettä kunkin ympäristössä voi olla. Haasteisiin joudutaan,
jos henkilö ylikuormittuu. Mieti tilannekohtaisesti, milloin ärsykkeitä on hyvä vähentää. Jos
työskentelet asumispalveluissa, voit tarkastella kirjauksista, onko haastavissa tilanteissa
jotain toistuvuutta. Tapahtuvatko ne samoihin kellonaikoihin tai samanlaisissa tilanteissa? Jos
huomaat toistuvuutta, etsi keinoja muuttaa tilannetta, pienellä muutoksella voi olla iso
vaikutus. Kotona voi tehdä muistiinpanoja haastavista kommunikointitilanteista, vaikkapa
päiväkotiin lähdön suhteen.
On tärkeää tietää, mitä tapahtui ennen haastavaa käyttäytymistä ja ennakoida .
Lähtökohtaisesti on hyvä muuttaa ympäristötekijöitä, asukas ei sinänsä muutu luonteeltaan
tai herkkyyksiltään. Hän voi muuttaa käyttäytymistään joissakin tilanteissa, mutta itselleen
kohtuuttomaan tilanteeseen, reaktiona on haastava käytös. Tarkkaile, ettei kuppi ole menossa
nurin ja muista, ettei tavoitteena ole “kasvattaminen.” Mieti keinoja yhdessä asukkaan
kanssa, jos se on mahdollista. Mitä aggression tullen voisi tehdä?
Haastavaan käyttäytymiseen liittyy joskus se, että asukas kokee olevansa työntekijän vallassa. Ohjaavan henkilön
kannattaa viestiä sovittelunhalua ja empatiaa. Asioista pidetään kiinni sovittelevalla,
rauhallisella asenteella. Varotaan sortumista ylimielisyyteen ja otetaan henkilön tunne
aidosti vastaan. Huoli voi olla pieni, mutta suhtaudu siihen vakavasti ja yritä auttaa.
Haastavissa tilanteissa ei ole koskaan voittajia tai häviäjiä. On vain tilanne, josta selvitään.
Ohjaavalla henkilöllä on vastuu siitä, ettei ohjattava koe oloaan nöyryytetyksi.
HAASTAVAAN KÄYTTÄYTYMISEEN LIITTYY KOMMUNIKOINTIVAJE.
95% ENNAKOINTIA JA MAKSIMISSAAN 5% INTERVENTIOTA.
EI LIIAN KOVIA VAATIMUKSIA HAASTAVASSA TILANTEESSA.
5. Mapa (Management of Actual or Potential Aggression)
Mapa on menetelmä, jossa harjoitellaan tunnistamaan riskejä työpaikoilla ja vastaamaan
niihin hoidollisesti. Tarkoituksena on kiinnittää huomiota nonverbaaliseen viestintään
kriisitilanteissa. Henkilön verbaalinen rauhoittaminen, kuunteleminen ja avun tarjoaminen
ovat keskiössä. Mapan periaatteita ovat turvalliset ja kivuttomat otteet ja ennalta ehkäisevät
strategiat . Tarkoituksena on pohtia omia asenteita ja omaa käytöstä tilanteiden ratkaisuissa.
Tilanteiden jälkipuinti on tärkeää. Mapakeskuksen sivuilta löytyy myös vinkkejä koronasta
ahdistuneen henkilön rauhoittamiseksi, kommunikointi on kaiken kaikkiaan hyvin
moniulotteinen asia. Ympäristöt ja asiakkaat vaihtuvat, mutta tietyt perusperiaatteet toistuvat
esimerkiksi valtataistelun välttäminen ja konfliktihakuisen käytöksen tunnistaminen.
(Suomenmapakeskus 2022.)
MIETI ETUKÄTEEN HAASTAVIA TILANTEITA. MITÄ TEET? MITEN
ELEHDIT? MITÄ SANOT?
PYYDÄ HENKILÖ ISTUMAAN SILLOIN KUN MAHDOLLISTA.
MITOITA VAATIMUKSET SOPIVALLE TASOLLE.
6. Puhejudo ja kukipaso
Haastavia tilanteita kannattaa harjoitella etukäteen: millaisia viestejä annat, kun tilanne tulee
eteesi. Kukipaso-menetelmässä on neljä vaihetta
kuuntele
kiitä
pahoittele
sovi jotain
Suhtaudu suuttuneeseen henkilöön rauhallisesti ja annan hänelle läsnäolon kokemus.
Ole kohtelias ja neutraali. Suhtaudu vakavasti, huoli voi olla toisen näkökulmasta valtava.
Huomioi myönteisesti, että hän ilmaisee suuttumuksensa. Viha ja raivo ovat arvokkaita
tunteita. Myönnä henkilön olevan osittain oikeassa, jos voit ja pahoittele tilannetta. Ole
joustava, voit pahoitella tilanteen syntymistä ja myöntää mahdollisen virheen. Anteeksipyyntö
rauhoittaa usein. Älä jää kiinni siihen, että henkilön pitäisi pyytää anteeksi vaan mieti, mitä
voit pyytää anteeksi häneltä. Oliko tilanteessa jotain kohtuutonta esimerkiksi liian kova meteli,
toinen loukkasi höntä, liian pitkä odottaminen tms. Sovi jotain. Ideana, että kaikki voivat
perääntyä kasvojaan menettämättä, myös sinä. Tilannetta voi purkaa myöhemmin, vältä
kaikkea syyttelyä ja vähättelyä tilanteen ollessa päällä.
Puhejudossa puhut arvostavasti ja tavoitteesi on nostaa toisen henkilön itsetuntoa.
Tavoitteesi on saada hänet vuorovaikutukseen. Jos sinua loukataan tai mitätöidään, harkitse
vastausta tarkasti. Tavoitteena on, ettei kumpikaan menetä itsekunnioitustaan. Jos lähdet
mukaan tunteeseen ja ryhdyt puolustautumaan, aggression riski kasvaa. Mieti keinoja, millä
voit rauhoittaa itseäsi, kun sinua loukataan. Tällöin haastava tilanne pysyy teille
turvallisempana ja tunteiden käsittely tulee myöhemmin Pura tilanne ohjattavan kanssa
hänen kykyjensä mukaan, sitten kun hän on rauhallinen.
Pelko on tärkeä ja välttämätön fysiologinen reaktio. Kuuntele pelkoa. Pelkääminen voi kertoa
siitä, että työpaikkasi turvallisuutta tulee parantaa. Työturvallisuuden ydinkohtia ovat: kuinka
asiakastilanteeseen valmistaudutaan. Miten toimitaan uhkaavan tilanteen aikana? Miten
toimitaan jälkikäteen? On tärkeää määritellä yhdessä haastavat asiakastilanteet. Työntekijälle
ei saisi tulla yksinäisyyden kokemusta. (Rantaeskola, Hyyti, Kauppila ja Koskelainen 2015.)
PELKO ON TÄRKEÄ REAKTIO
TYÖTURVALLISUUDEN YDINKOHDAT HUOMIOITAVA
HAASTAVAT TILANTEET ON TÄRKEÄ MÄÄRITELLÄ
EI YKSINÄISYYDEN KOKEMUSTA TILANTEISSA TAI NIIDEN JÄLKEEN
7. HYP-MENETELMÄ
= HUOMIOIVAA YHDESSÄOLOA VUOROVAIKUTUKSEEN
HYP perustuu Sheridan Forsterin HOP-toimintamalliin (Hanging Out Program. Interaction
for People at Risk of Isolation). HYPin perusideana on toteuttaa vuorovaikutusta niin, että
jokaiselle mahdollistuu oma tuokio. Onnistuneet kokemukset lisäävät motivaatiota
yhdessäoloon. Vuorovaikutustarpeet jäävät helposti huomaamatta tai ymmärtämättä.
Henkilö voi jäädä ilman hänelle sopivaa vuorovaikutusta. Vaikeasti vammaisten henkilöiden
kohdalla kommunikointi jää hoitavan tai ohjaavan henkilön varaan.
HYP auttaa arjen kiireessä muistamaan yksilön ja aloittamaan pienestä. HYP-hetki on
10 minuuttia ja viisi minuuttia on parempi kuin nolla minuuttia. Tarkoituksena on, että
kymmenen minuutin aikana, ohjaavan henkilön huomio on 100% asukkaassa. Oleellista on,
että suorittaminen jää pois, tavoitteena on yhdessä olemisen ilo. Päivittäisiä hetkiä toistetaan
ennalta sovittu jakso, jonka jälkeen vaikutuksia ja toteutumista arvioidaan. Jakso voi kestää
esimerkiksi 20 päivää. Hetkiä voidaan toistaa niin kauan kuin ne katsotaan tarpeellisiksi ja
niitä voidaan jatkaa hamaan tulevaisuuteen.
Ajattelun työkaluna HYP voi helpottaa asukkaiden huomioimista päivittäin. Osa asukkaista
saa luonnostaan runsaasti huomiota, osa jää vähemmälle ja tähän ristiriitaan, HYP voi auttaa.
Hetki kannattaa kirjata, jotta muut ohjaavat/hoitavat henkilöt saavat ideoita, mitä hetkien aikana
voi tehdä. On tärkeää arvioida, onko tuokio asukkaan kannalta mielekäs. Seuraa aloitteita.
Voitte kuunnella musiikkia tai käsiä ja jalkoja voi hieroa tai sitten vain istua. Henkilön tulee
saada kokemus, että toinen on vain häntä varten. Jos hetkeä ei kirjata, se jää pitämättä.
Työympäristössä voi aloittaa yhden asiakkaan kanssa ja vaihtaa jakson jälkeen, miten
helpointa on. (Papunet 2022.)
HYPin lisäksi voit tutustua halutessasi OIVA-malliin Papunetin sivuilta. Sieltä voi saada
ajatuksia arkeen. OIVAn perusperiaatteina ovat tiivistetysti:
Läsnäolo
Odottaminen
Vastaaminen
Ilmaisun mukauttaminen
Tarkistaminen
8. Sidosryhmät (esimerkkejä)
perhe, omaiset,
ystävät
vapaa-ajan ja harrastusten ihmiset
päivätoiminta avustajat
kampaajat
sosiaalityöntekijät, sosionomit koulu työpaikka
terveydenhuolto
hammashoito edunvalvojat
terapeutit tulkit
hierojat jalkahoitajat taksit
= MITEN KOMMUNIKOINTI JA YHTEISTYÖ SUJUU NÄIDEN RYHMIEN KANSSA?
TOIMIIKO TIEDOTUS? TARVITAANKO MUUTOKSIA? ONKO LÄHIOMAISILLA
HALUAMANSA KOMMUNIKOINNIN KEINO KÄYTÖSSÄ? PUHELIN, TEKSTARIT,
SÄHKÖPOSTI, PALAVERIT, NÄHTÄESSÄ HUOMIOIMINEN… KUINKA PALJON JA
KUINKA USEIN? MITÄ ASIAKAS TOIVOO? MITÄ HENKILÖKUNTA TOIVOO JA MITÄ
LAKI EDELLYTTÄÄ?
9. Työyhteisön kommunikointi
On tärkeää muistaa, että asukkaat huomaavat tunnetilasi. Vahvin tunnetila tarttuu. Tämä
koskee kollegoita ja asukkaita. Tästä syystä on hyvä huomioida omaa tunneilmaisua ja
mitoittaa se paikalla olevien asukkaiden mukaan ja huomioiden myös kollegat. Kiireen tuntua
on hyvä vähentää, jotta asukkaat eivät koe stressiä olemassaolostaan.
Voit sanoittaa tilannetta asukkaille jossain määrin esim.kiirettä ja stressiä, oleellista, ettei
asiakas koe olevansa vaivaksi. Pyri hymyilemään hetki hyväksyvästi tai mahdollisesti
koskettamaan, jos asukas pitää koskettamisesta. Seuraa tarkasti viestejä, kirjauksia,
kalentereita jne. Voit osoittaa näin arvostusta kollegoita kohtaan ja tukea asukkaiden
kommunikointia , kun olet selvillä asioista.
Henkilöstön jaksamiseen liittyy kommunikaation näkökulmasta myös tervehtiminen ja
kiittäminen. Suomalaisessa kulttuurissa ei voi kiittää liikaa. Asukkaiden kohdalla on tärkeää
miettiä, miten kukin haluaa itseään tervehdittävän. Tervehtiminen, anteeksipyytäminen,
kiittäminen ja hyvästeleminen antavat huomatuksi tulemisen tunteen.
Omaa ja toisen taukoa kannattaa arvostaa. Edelleen on hyvä muistaa, että vahvin tunnetila
tarttuu. Suomalaisessa kulttuurissa ei hymyillä liikaa eikä anneta myöskään positiivista
palautetta liikaa. Omaa yksilöllistä tapaa olla on hyvä ohjailla siihen suuntaan, että
kommunikointi toimii ja kaikki tuntevat saavansa arvostusta, työntekijänä tai asukkaana.
VAHVIN TUNNETILA TARTTUU
VÄHENNÄ KIIREEN TUNTUA
10. Vaihtoehtoiset kommunikointitavat
Kommunikoinnin muotoina voivat olla motorinen kommunikointi, esineet, eleet, viittomat, kuvat,
kirjoitettu teksti tai puhe, Motorinen kommunikaatio tarkoittaa sitä että asiakas ohjaa omalla
kädellään ohjaajaa tekemään jotain. Hän voi juosta pakoon vaikeasta tilanteesta tai lyödä päätään
kertoakseen päätänsä särkevän. Autismin kirjoon kuuluvan henkilön voi olla vaikea ymmärtää eleitä,
viittomia ja puhuttua kieltä. Ele ja viittoma vilahtavat yhtä nopeasti ohi kuin puhe ja autistisilla henkilöillä
saattaa olla kehon hahmottamisen ja hienomotoriikan vaikeuksia, jolloin viittomat ovat hankalia.
Konkreettinen esine sopii usein paremmin kommunikointiin. (Kerola, Kujanpää, Timonen 2015.)
ESINEKOMMUNIKAATIO
avainsanat tai lauseiden käyttö
esim. lusikka = ruokailu
muoviomena= mennään puutarhaan
muovikartio= haluan tauon
KOMMUNIKOINTIPASSI esim. tulostettu käyntikortti
tai monisivuinen vihko tai video. Henkilö kertoo, miten hän
ilmaisee itseään ja minkälaista
tukea tarvitsee.
KOMMUNIKOINTIKANSIO
suppea tai laaja sanasto, sana-tai lausetaso,
TUKIVIITTOMAT
viitotaan keskeiset sanat
puhutun kielen mukaisessa järjestyksessä.
PIIRTÄMINEN
nopea piiirrosviestintä tai pikapiirros
kuva käydään puhuen läpi ja piirretään nopeaan tahtiin.
Piirroksen ulkonäöllä ei ole merkitystä.
TALKING MATS
pieni matto, johon kiinnitetään kuvia,
käytetään esim. pienten valintojen tekemiseen.
KIRJAINTAULU
kirjaimia voi katsoa tai osoittaa kädellä. PECS
kuvanvaihtomenetelmä
BLISSKIELI
käsitekirjoitusjärjestelmä,
graafinen kieli
(Papunet 2022.)
LÄHTEET
Autismisäätiö 2022. Verkkoaineisto.
Cacciatore 2008. Aggression portaat: opetusmateriaali kouluille. Opetushallitus.
Kauppila Reijo 2000. Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot ja niiden opettaminen. Opetus 2000.
Kerola Kyllikki, Kujanpää Sari, Timonen Tero 2015. Autismin kirjo ja kuntoutus. Ps-kustannus.
Kielijelppi. Virtamieli.fi.verkkoaineisto. Luettu 2022.
Papunet tietoa puhevammaisuudesta. Verkkoaineisto. Luettu 2022.
Papunet verkkoaineisto. Luettu 2022.
Pshp.opetusmateriaali 2016. Sanna Laitamaa.
Rantaeskola, Hyyti, Kauppila ja Koskelainen 2014. Haastavat asiakastilanteet - väkivalta työssä.
Talentum oyj. Helsinki.
Suomen mapakeskus.fi/mapaperusteet. verkkoaineisto. luettu 2022.
www.talentia-lehti:keinoja kohdata aggressiivinen asiakas. verkkoaineisto. Luettu 2022.
KIITOS SINULLE LUKEMISESTA JA ONNITTELUT:
NYT TIEDÄT KAIKEN KOMMUNIKOINNISTA;)
ETSIKÄÄMME LISÄÄ TIETOA JA YRITTÄKÄÄMME PARHAAMME KOMMUNIKOIDESSAMME.
Kommentit
Lähetä kommentti