ASIAA KOMMUNIKOINNISTA

Tervetuloa blogiini. Käsittelen täällä yleisesti kommunikointiin liittyviä teemoja. Alkuperäinen kansio on tehty

erityisryhmää varten, mutta aineisto sopii hyvin meille kaikille, jotka pohdimme itsemme tai muiden

kohdalla kommunikoinnin kysymyksiä. “We cannot communicate”, kuten sanotaan. Näin ollen julkaisen

aineiston blogina tiedonjanoisia varten. Löydät käyttämäni lähteet lopusta.


Käytän blogissa jonkin verran käsitettä "asukas", mutta yhtä lailla voit kuvitella seuraavien asioiden

koskevan itseäsi, vierasta tai läheistäsi missä tahansa ympäristössä. Toivon, että saat

kansiosta iloa ja muistat pitää runsaasti taukoja, jos kommunikaatioteoria alkaa ahdistaa:) 

Ota hyvä asento ja naposteltavia viereen.




      SISÄLTÖ


  1. MIKÄ ON KOMMUNIKOINTIA



  1. STIMMAUS



  1. AISTIT



  1. KOMMUNIKOINNIN HAASTEET



  1. MAPA



  1. PUHEJUDO JA KUKIPASO



  1. HYP



  1. SIDOSRYHMÄT



  1. TYÖYHTEISÖN KOMMUNIKOINTI



  1. VAIHTOEHTOISET KOMMUNIKOINTITAVAT

LÄHTEET




  KOMMUNIKOINTIIN LIITTYEN ON TÄRKEÄÄ TIEDOSTAA ASIAKKAAN / ASUKKAAN /  LÄHEISESI / ITSESI


ELÄMÄNHISTORIA, ELÄMÄNKOKEMUS,MIELENKIINNON KOHTEET,

PELOT, HAASTEET JA TERVEYDENTILA KOKONAISVALTAISESTI.


MITÄ RAKASTAA, MITÄ VIHAA, MIKÄ SAA POIS TOLALTAAN?


MIKÄ SAA AIKAAN TURVALLISUUDEN TUNTEEN JA KOKEMUKSEN SIITÄ,

ETTÄ JOKU ARVOSTAA?


          MITEN MAHDOLLISET PITKÄAIKAISSAIRAUDET VAIKUTTAVAT

          HYVINVOINTIIN JA TAPAAN KOMMUNIKOIDA?


MITEN ARKA JA HILJAINEN ILMAISEE ITSEÄÄN?

TAI HÄN, JONKA ILMAISU ON SINUSTA KIINNI.


MIKÄ SAA TOISEN  PUHKEAMAAN KUKKAAN?

MIKÄ ROMUTTAA TURVALLISUUDEN TUNTEEN?




   1.  MIKÄ ON KOMMUNIKOINTIA?



Kommunikoinnissa on erilaisia viestinnän tasoja.


  • sanallisen viestinnän taso.

tavoitteena vaikuttaa toiseen kuvailemalla asioita,

ilmiöitä, esittämällä puhumalla/kirjoittamalla/viittomalla

ehdotuksia, toiveita ja käskyjä. 


Huomioi, että puheesi voi kuulostaa vieraalta kieleltä

asukkaan korvissa. Hän ei ymmärrä välttämättä sanaakaan  puheestasi.

Asukkaan oma puhekyky ei kerro automaattisesti ymmärtämisestä tai

muistamisesta.


Selvitä asukkaan oma tapa ymmärtää ja voitko käyttää puhetta viestin

luotettavaan välittämiseen. Sinun kannattaa

puhua, koska asukas saa siitä vihjeen sinun olevan kiinnostunut hänestä.

Hän huomaa äänensävysi ja ilmeesi.


Tiedon välittämisen suhteen, ole kriittinen, jos käytät puhetta pääilmaisuna.

Huomioi asiakkaan mahdollinen impulsiivisuus. Kommunikointi voi olla

sanallisella puolella kehittynyttä, mutta ns.tositilanteessa, impulsiivisuus voi

ottaa vallan. Henkilöllä voi olla epätasainen kykyprofiiliesim. kädentaidot voivat olla erinomaiset, mutta impulssikontrolli vähäinen. 


  •  tunteiden taso

            ilmapiiri, fiilis, sympatia, antipatia, intuitiivinen viestintä, 

            voimien viestinnän taso (dominointi, hyväksyvyys)


Viestintä vääristyy esimerkiksi vihassa toimittaessa, myös huumori tai vähättely voi

vääristää alkuperäistä viestiä. 


Sanaton eli nonverbaalinen viestintäon tärkeää. Ilmeiden, eleiden ja asentojen tulkitseminen voi olla joskus vaikeaa.

Kosketuksella ilmaistaan pitämistä, rakastamista, turvallisuutta ja ymmärtämistä.

Kosketus = haptinen aistimus. 


Sanattomassa kommunikaatiossa korostuu

- ajankäyttö (kronemiikka)

- tilankäyttö (proksemiikka)

- kehon käyttö (kinesiikka)

- koskettamalla viestiminen (haptiikka)


Kalusteet, taulut, tekstiilit, kuvat ja värit ovat sanatonta viestintää. Nämä kertovat,

mistä henkilö pitää ja mitä hän haluaa ilmaista. Huomioi, pystyykö asiakas/asukas

itse vaikuttamaan näihin asioihin. Tarkkaile ja mieti, mitä on syytä muuttaa ja

mikä toimii loistavasti.


Kehonkieli ja kävelytyyli 

(keho ja liikkuminen) antavat kuvaa, mitä asukas tai sinä haluatte ilmaista.


Ilmeet, eleet, asento ja olemus

kertovat, mitä haluat viestittää. Voit vaikuttaa näihin. Työtä tehdään persoonalla

muistaen, että olet toisen ihmisen kotona. Asukas saattaa kohdata päivän aikana

monta henkilöä, jolla on huono päivä. Hiljaisella asukkaalla voi olla peräkkäisiä

päiviä, jolloin hän jää huomiotta.


Mieti, kun astut asukkaan tiloihin, mitä hän toivoisi sinulta esim. liikkeen ja äänen

suhteen. Millä tavalla asukas haluaa herätä: nopeasti vai verkkaisesti / haluaako

hän ääntä, valoa vai hiljaisemman ympäristön? Haluaako hän nopeutta tai

rauhallisempaa kohtelua itseensä nähden? Minkälaisesta huumorista pitää?




LIIKKUMINEN ON KOMMUNIKOINTIA.

          MITEN TULET ASUKKAAN TILAAN? 

MINKÄLAISIN ÄÄNIN JA ASKELIN?

 



Mikä on henkilön reviiri, henkilökohtainen tila? Vertaa tilannetta suomalaisessa bussissa, reviirin suuruus on

hyvin erilainen eri ihmisillä.


Haptiikka kuvaa tapaa koskea toista ja tapaa viestiä koskettamalla esimerkiksi

kätteleminen, halaaminen tai koskettamalla lohduttaminen. Minkälaista kosketusta

asukas haluaa?

Hoitotoimenpiteissä asukkaat kokevat erilaisia tapoja lähestyä ja koskettaa heitä.

Heidän kotiinsa ja ympäristöönsä luodaan erilaisia ääniä. Mitä ääniä tuot toisen

henkilön tilaan?


Mukauta ilmaisua asukkaan tarpeisiin, erityisesti silloin, kun hän ei voi liikkua tai

valita sijaintiaan. Asukas asuu kotona, joten ohjaavan/hoitavan henkilön täytyy

arvioida herkästi, milloin henkilö haluaa olla yksin tai vähempiärsykkeisessä

ympäristössä / milloin ärsykkeitä kaivataan lisää. Säikähtääkö asukas helposti?

Isommassa yhteisössä kemiat eivät aina kohtaa ja henkilöstö ottaa silloin ison roolin

taatessaan jokaiselle henkilökohtaisen reviirin. 


Ruokailutilanteet ovat konkreettinen esimerkki pohdittavista tilanteista: suunnittele,

miten voit tarjota erityisesti liikuntakyvyttömälle tai syrjäänvetäytyvälle rauhallisen ja

miellyttävän tilanteen. Usein jollakin tavalla äänekäs tai liikuntakykyinen henkilö saa

enemmän huomiota, koska hän kykenee sitä vaatimaan. Ruokailutilanteissa syntyy

helposti tarpeetonta ääntä ja liikettä. Ajankäyttö, tilankäyttö, äänet ja tempoovat siis erittäin merkittävässä roolissa kommunikoinnissa. 


(Kauppila 2000.) 

(kielijelppi verkkoaineisto 2022.)





 RUOKAILUTILANNE ON MYÖS KOMMUNIKOINTIA JA OSALLISTUMISTA.


“RUOKARAUHA” TULEE MÄÄRITELLÄ YKSILÖLLISESTI.


           KENELLE SOPII YHTEISÖLLINEN SYÖMINEN?

 

           KUKA HYÖTYY ÄRSYKEVAPAASTA RUOKAILUSTA?


           TARVITSEEKO JOKU MAHDOLLISUUDEN SYÖDÄ YKSIN?


            KÄYTÄ RUOKAILUTILANTEISIIN AIKAA, 

            JOS MUU TOIMINTA ON HAASTEELLISTA = MIELEKÄS TOIMINTO





Nonverbaalisen viestinnän osuus


Vaikeasti kehitysvammaisen ihmisen vuorovaikutus ei koskaan kehity tietoiseksi

kommunikoinniksi vaan tapahtuu varhaisten tietojen varassa. Aistien toiminta

heijastuu vuorovaikutukseen. Tarve läheisyyteen ja kanssakäymiseen on jokaisella.

Vuorovaikutuksen ja kommunikaation kannalta seuraavat asiat ovat keskeisiä:


- kyky aistia

- kyky käsitellä aistitietoa

- kyky tuottaa tahdonalaisia liikkeitä

- kyky ylläpitää vireystilaa


Nonverbaalinen viestintä = miten jotakin sanotaan.

Verbaalinen viestintä = mitä sanotaan


2. STIMMAUS (self stimulation, stimming)


Toistuvaa rutiininomaista käyttäytymistä tai liikehdintää, jonka syynä on aistitoimintojen

poikkeavuus. Henkilö pyrkii hallitsemaan aistikuormitusta ja sen aiheuttamaa stressiästimmailemalla. Saman liikkeen jatkuva toistaminen saa aivot erittämään endorfiineja eli

hyvää oloa tuottavia hormoneja. 


Esimerkkejä stimmailusta:


  • näköaisti: jatkuva silmien räpyttely, valojen tuijottaminen,esineiden järjestäminen riviin ja  sormien tuijottaminen

  • kuuloaisti: sormien napsuttelu, sormien heiluttelu, hymiseminen ja ähkiminen

  • hajuaisti: esineiden tai ihmisten haistelu

  • makuaisti esineiden nuoleminen tai niiden laittaminen suuhun

  • tuntoaisti: raaputus, esineiden tunnustelu, kynsien pureminen, hiusten näpertely, varpailla kävely

  • liikeaisti: keinuminen, pyöriminen, hyppiminen, ylävartalon heijaaminen, käsien räpyttely

Stimmailu on rentoutumiskeino, ylivirittynyt hermosto palaa takaisin normaalitilaan sen avulla. Se on tulkittava positiiviseksi selviytymiskeinoksi aistien ylikuormittumiselta. Neurotyypilliset eli ns. tavikset stimmailevat myös. Älä puutu stimmailuun, jos siitä ei ole selkeää haittaa. 

( Autismisäätiö 2017,Autismiliitto 2022.)






         KUKA STIMMAILEE

MIKSI IHMEESSÄ?

VOISIKO JO LOPETTAA?






3. AISTIT


Ihminen muodostaa käsityksen itsestään ja maailmasta aistitiedon avulla.

Aistikokemukset saattavat jäädä vähäisiksi ja kapea-alaisiksi, jos henkilö

ei pysty itse hakeutumaan tilanteisiin, joista saa monipuolisia aistikokemuksia.

Ympäristöä ja toimintaa muokkaamalla voidaan parantaa henkilön mahdollisuuksia

vuorovaikutukseen ja aistikokemusten saamiseen. On tärkeää tiedostaa, minkä

aistin kautta yhteys syntyy parhaiten.


Aistien yli-tai aliherkkkyys vaikuttaa ihmisten vuorovaikutukseen. Yliherkästi aistivan ihmisen aivot rekisteröivät

aistimuksen liian voimakkaana. Aliherkästi aistiva ei saa tarvitsemaansa aistikokemusta

vaan joutuu hakemaan sitä myös epätoivotuin keinoin. 


Varhaisessa vaiheessa tapahtuneet vauriot vaikuttavat kaikkeen tiedonkäsittelyyn.

Ihmisen on vaikea toimia tarkoituksenmukaisesti, jos hän ei ymmärrä aistimuksiaan.

Asiat tuntuvat miellyttäviltä tai epämiellyttäviltä. Informaatiota tulee aina liikaa eikä

esim. taustamelua pysty suodattamaan.

Vuorovaikutustilanteessa tarkkaavuuden säilyttäminen on vaikeaa.

Tiedonkäsittelytaidot eivät riitä siihen, että henkilö keskittyisi olennaiseen.

Valikoiva tarkkaavaisuus on edellytys korkeammille kognitiivisille toiminnoille esimerkiksi sille,

että ihminen pystyy valitsemaan, mitä muistaa ja ongelmanratkaisuun. Kyky jakaa

tarkkaavaisuutta on usein vaikeaa kehitysvammaisille henkilöille (kyky vaihtaa

huomion kohdetta esim. kuunnellakseen toista ihmistä.)








TIEDONKÄSITTELYTAIDOT:

MUISTI

KESKITTYMINEN

TARKKAAVAISUUS

TAUSTAMELU MYÖS NEUROTYYPILLISELLE HAASTE





Vireystilan äkillinen vaihtelu on tyypillistä: huomioi, minkälaiset aistimukset lisäävät

henkilön tarkkaavaisuutta / vähentävät tai rauhoittavat sitä.


Tuntoaisti: kehonhahmotus ja omat ääriviivat, lihasten ja luiden olemassaolo,

vaaratilanteiden aistiminen.


Tuntoaistilla on suuri merkitys, jos muissa aistialueissa on puutteita. Näkövammaiset

ihmiset saavat suuren osan aistitiedostaan tunnustelun avulla. Hoitotilanteet,

pukeutuminen, peseytyminen ja ruokailutilanteet sisältävät paljon tuntovirikkeitä.



VIREYSTILA:

MIKSI TÄMÄ KANSIO ON NÄIN PITKÄ?

KIINNOSTUS LOPAHTI :(






Yliherkkä tuntoaisti : henkilö ei pidä siitä, että häntä kosketetaan. Vaatteet ja

peseytyminen saattavat tuntua epämiellyttävältä. Hierominen, harjaaminen ja

rasvaaminen voivat tuntua epämiellyttävältä.


Aliherkkä tuntoaisti : henkilö voi esimerkiksi painella tai hakata itseään. Henkilö

voi purra itseään tai potkia seiniä, repiä hiuksiaan jne.





           MILTÄ ASIAT TUNTUVAT?

SENSORINEN INTEGRAATIO TARKOITTAA AISTITIEDON JÄSENTYMISTÄ:

AIVOT PYSTYVÄT JÄSENTÄMÄÄN, YHDISTÄMÄÄN JA ANALYSOIMAAN

AISTITIETOA.

AISTIMUKSILLE SYNTYY MERKITYKSIÄ

= TOIMIVA SENSORINEN INTEGRAATIO





Kuuloaisti: ihminen suuntautuu ympäristöönsä ja saa tietoa. Suuri osa ihmisten

välisestä kommunikoinnista tapahtuu äänen välityksellä. Äänensävy auttaa viestin

tulkitsemisessa. Seuraa, mitkä äänet aiheuttavat myönteisen reaktion. Äänellisen

elementin avulla herätetään toisen kiinnostus itseen. Puhumisen ja ääntelyn avulla

rajataan omaa vuoroa kontaktissa. Olemuskieli on kommunikointikeino. Se voi olla

myös ainoa keino kommunikoida. Olemuskieltä käyttävät kaikki ennen puheen

kehittymistä ja se kulkee rinnalla koko elämän. Ilmeet, eleet, äänensävyt ja asennot

ovat sen muotoja. Tarkkaile henkilön koko kehoa, kun tulkitset olemuskieltä. Jaa

tietoa muille, mitä henkilö kertoo aloitteillaan. Olemuskieleen kehittyy yksilöllisiä

piirteitä ajan saatossa, vaikka moni asia on tulkittavissa luonnostaan. 


Tärkeintä asukkaalle on kokemus siitä, että joku haluaa antaa aikaansa ja

kiinnostustaan vuorovaikutustilanteessa. Hyväksyvä ja myönteinen äänensävy,

katsekontakti, tapa koskettaa ja hymy kertoo viestisi asukkaalle. Henkilön viesteistä

voi tulla tarkoituksellisia, jos aloitteisiin vastataan toistuvasti.






AIKA JA KIINNOSTUS

ALOITTEET

MITÄ TEET, KUN HUOMAAT ALOITTEEN?

TULKITAANKO ALOITE OIKEIN?

          VAIKUTTAAKO KIIRE?






Tiedostamattomasta viestistä tulee siis tiedostettu, jos henkilö saa kokemuksen siitä, että

aloitteesta välitetään ja sitä tulkitaan. Osoita huomaavasi aloite jollakin tavalla. Tällöin syntyy

kokemus huomatuksi tulemisesta. Esimerkiksi irvistäminen voi tarkoittaa tietoisesti “ en pidä

ruuasta / puserosta / musiikista / tv-ohjelmasta, jos se opitaan kommunikointikeinoksi.


Aloitteeseen voidaan vastata

  • toimimalla aloitteen mukaan

  • jäljittelemällä esim. vastataan ääntelyyn

  • sanomalla ääneen, mitä arvellaan toisen haluavan, jäljitellään taputtelua tai keinuttelua yms.

  • käyttämällä eleitä ja osoittamista puheen rinnalla

  • esim. menemällä ikkunan luo, jos epäillään asian liittyvän ikkunan avaamiseen



Näköaisti: Katsekontakti on vuorovaikutuksen peruselementti. Se kertoo, onko

toinen läsnä, kiinnostunut ja olemassaolon sekä minäkokemuksen ylläpitäjä.


Yliherkkä näköaisti

  • Henkilö peittää silmänsä, siirtää katseensa tai vetäytyy


Aliherkkä näköaisti

  • Henkilö saattaa painaa silmiään tai tuijotella valoja.

  • Toisen henkilön ilmeet ja eleet jäävät huomaamatta.

  • Ihminen vetäytyy pois kontaktista omaan maailmaansa. 


Haju- ja makuaisti: Korostuu vaikeimmin kehitysvammaisilla ja herättää voimakkaita

tunnekokemuksia. Haju-ja makuvihjeet auttavat ennakoinnissa: mitä seuraavaksi tapahtuu.

Tarjoa selkeästi toisistaan erottuvia aistimuksia.





OLETKO LÄSNÄ?

OLETKO KIINNOSTUNUT?

MITÄ TEET, KUN KIINNOSTUS LOPPUU?





Haju-ja makuaistimukset antavat sisältöä vuorovaikutukseen. Huomioi esimerkiksi

ruokailutilanteita, tarjoa erilaisia makuja ja tuoksuja. Alireagoiva henkilö voi nuolla ja

haistella mitä tahansa esimerkiksi toisia ihmisiä tai esineitä. Yliherkkä reagoi tavallisiinkin

makuihin tai tuoksuihin voimakkaasti. 


Asentoaisti: Asentoaistin avulla hahmotetaan oma keho, hallitaan asentoja ja säädellään

kehon eri osien liikkeitä. Tiedämme, missä jalkamme ja kätemme ovat katsomatta. Lihakset,

nivelet ja jänteet reagoivat aistinsoluillaan ojentumiseen, vetoon ja paineeseen.


Liike- ja tasapainoaisti: Ilmoittaa, oletko liikkeessä vai paikallasi, mihin suuntaan ja

millä nopeudella liikut. Ihminen kykenee  korjaamaan asentoaan esim. kaatuessaan, jos

aisti toimii ja tulkitaan aivoissa normaalisti. Olo on turvallinen, jos hallitsee omaa kehoaan

ja sen liikkeitä. Vaikeasti kehitysvammaisella voi olla vähän mahdollisuuksia saada

monipuolisia liikkeitä ja asentoja. Kehon hahmotuksen ongelmat ovat tavallisia.

Vuorovaikutuksessa asento-liike-ja tasapainoaistin toimiminen näkyy esimerkiksi siten, että

henkilö osaa asettua oikealle keskusteluetäisyydelle. Kontaktikatse edellyttää silmien

liikkeen hallintaa. Tasapainomuutoksille yliherkkä pelkää horjahtamista, keinumista ja

kiipeämistä. Uusien tilanteiden pelko vaikuttaa arjen vuorovaikutustilanteisiin. Aliherkkä ei 

jaksa keskittyä vuorovaikutukseen, koska esim. keinuminen, vauhti ja pyörivä liike

kiinnostavat häntä enemmän. (Papunet 2022.)


4. Kommunikoinnin haasteet


Käyttäytyykö henkilö huonosti, jos hän on aggressiivinen? Hoitava/ohjaava henkilö saattaa

tehdä kaikkensa ja silti haastavia tilanteita tulee. Kenen pitäisi muuttua tai mistä lähteä

purkamaan? On tärkeää muistaa, että kotona asiat saattavat kärjistyä. Asukkaat tai asiakkaat

tulevat eri lähtökohdista ja heille voi olla iso haaste sopeutua vallitseviin/ muuttuviin

olosuhteisiin. Asumispalveluissa asukkaat eivät ole voineet valita asuinkumppaneitaan vaan

yhteisö vertautuu esimerkiksi kerrostaloon. Tiedämme neurotyypillisten omakotitaloasujien

riitelevän vuosikausia tai mökkiläiset tappelevat keskenään tienhoidosta. Humalaisetkin

nahistelevat kioskijonossa, väsyneet aikuiset kiukuttelevat, pariskunnat eroavat ja

murrosikäinen saattaa sortua ylilyönteihin. Oikeudessa tuomio on lievempi nuorelle henkilölle.

Kommunikoinnin pulmat ovat toden totta tuttuja meille kaikille. Epätasainen kykyprofiili on

tyypillinen kehitysvammaisilla henkilöillä ja sosiaaliset taidot voivat olla vähäisiä. Haastava

käyttäytyminen johtuu impulsiivisuudesta: henkilön resurssit eivät riitä itsehillintään.


On tärkeää pysyä herkkänä olosuhteille ja muuttaa ympäristöä tarvittaessa. Yhteisöllisyyden

rakentaminen ja  tukeminen on tärkeää. Jokainen ihminen on yksilö ja on arvioitava

yksilöllisesti, kuinka paljon ääniä ja liikettä kunkin ympäristössä voi olla. Haasteisiin joudutaan,

jos henkilö ylikuormittuu. Mieti tilannekohtaisesti, milloin ärsykkeitä on hyvä vähentää. Jos

työskentelet asumispalveluissa, voit tarkastella  kirjauksista, onko haastavissa tilanteissa

jotain toistuvuutta. Tapahtuvatko ne samoihin kellonaikoihin tai samanlaisissa tilanteissa? Jos

huomaat toistuvuutta, etsi keinoja muuttaa tilannetta, pienellä muutoksella voi olla iso

vaikutus. Kotona voi tehdä muistiinpanoja haastavista kommunikointitilanteista, vaikkapa

päiväkotiin lähdön suhteen.


On tärkeää tietää, mitä tapahtui ennen haastavaa käyttäytymistä ja ennakoida .

Lähtökohtaisesti on hyvä muuttaa ympäristötekijöitä, asukas ei sinänsä muutu luonteeltaan

tai herkkyyksiltään. Hän voi muuttaa käyttäytymistään joissakin tilanteissa, mutta itselleen

kohtuuttomaan tilanteeseen, reaktiona on haastava käytös. Tarkkaile, ettei kuppi ole menossa

nurin ja muista, ettei tavoitteena ole  “kasvattaminen.” Mieti keinoja yhdessä asukkaan

kanssa, jos se on mahdollista. Mitä aggression tullen voisi tehdä?


Haastavaan käyttäytymiseen liittyy joskus se, että asukas kokee olevansa työntekijän vallassa. Ohjaavan henkilön

kannattaa viestiä sovittelunhalua ja empatiaa. Asioista pidetään kiinni sovittelevalla,

rauhallisella asenteella. Varotaan sortumista ylimielisyyteen ja otetaan henkilön tunne

aidosti vastaan. Huoli voi olla pieni, mutta suhtaudu siihen vakavasti ja yritä auttaa.

Haastavissa tilanteissa ei ole koskaan voittajia tai häviäjiä. On vain tilanne, josta selvitään.

Ohjaavalla henkilöllä on vastuu siitä, ettei ohjattava koe oloaan nöyryytetyksi. 





HAASTAVAAN KÄYTTÄYTYMISEEN LIITTYY KOMMUNIKOINTIVAJE.

95% ENNAKOINTIA JA MAKSIMISSAAN 5% INTERVENTIOTA.

EI LIIAN KOVIA VAATIMUKSIA HAASTAVASSA TILANTEESSA.





5. Mapa (Management of Actual or Potential Aggression)


Mapa on menetelmä, jossa harjoitellaan tunnistamaan riskejä työpaikoilla ja vastaamaan

niihin hoidollisesti. Tarkoituksena on kiinnittää huomiota nonverbaaliseen viestintään

kriisitilanteissa. Henkilön verbaalinen rauhoittaminen, kuunteleminen ja avun tarjoaminen

ovat keskiössä. Mapan periaatteita ovat turvalliset ja kivuttomat otteet ja ennalta ehkäisevät

strategiat . Tarkoituksena on pohtia omia asenteita ja omaa käytöstä tilanteiden ratkaisuissa.

Tilanteiden jälkipuinti on tärkeää. Mapakeskuksen sivuilta löytyy myös vinkkejä koronasta

ahdistuneen henkilön rauhoittamiseksi, kommunikointi on kaiken kaikkiaan hyvin

moniulotteinen asia. Ympäristöt ja asiakkaat vaihtuvat, mutta tietyt perusperiaatteet toistuvat

esimerkiksi valtataistelun välttäminen ja konfliktihakuisen käytöksen tunnistaminen.

(Suomenmapakeskus 2022.)






MIETI ETUKÄTEEN HAASTAVIA TILANTEITA. MITÄ TEET? MITEN 

ELEHDIT? MITÄ SANOT?

PYYDÄ HENKILÖ ISTUMAAN SILLOIN KUN MAHDOLLISTA.

MITOITA VAATIMUKSET SOPIVALLE TASOLLE.







6. Puhejudo ja kukipaso


Haastavia tilanteita kannattaa harjoitella etukäteen: millaisia viestejä annat, kun tilanne tulee

eteesi. Kukipaso-menetelmässä on neljä vaihetta

  1. kuuntele

  2. kiitä

  3. pahoittele

  4. sovi jotain


Suhtaudu suuttuneeseen henkilöön rauhallisesti ja annan hänelle läsnäolon kokemus.

Ole kohtelias ja neutraali. Suhtaudu vakavasti, huoli voi olla toisen näkökulmasta valtava.

Huomioi myönteisesti, että hän ilmaisee suuttumuksensa. Viha ja raivo ovat arvokkaita

tunteita. Myönnä henkilön olevan osittain oikeassa, jos voit ja pahoittele tilannetta. Ole

joustava, voit pahoitella tilanteen syntymistä ja myöntää mahdollisen virheen. Anteeksipyyntö

rauhoittaa usein. Älä jää kiinni siihen, että henkilön pitäisi pyytää anteeksi vaan mieti, mitä

voit pyytää anteeksi häneltä. Oliko tilanteessa jotain kohtuutonta esimerkiksi liian kova meteli,

toinen loukkasi höntä, liian pitkä odottaminen tms. Sovi jotain. Ideana, että kaikki voivat

perääntyä kasvojaan menettämättä, myös sinä. Tilannetta voi purkaa myöhemmin, vältä

kaikkea syyttelyä ja vähättelyä tilanteen ollessa päällä. 


Puhejudossa puhut arvostavasti ja tavoitteesi on nostaa toisen henkilön itsetuntoa.

Tavoitteesi on saada hänet vuorovaikutukseen. Jos sinua loukataan tai mitätöidään, harkitse

vastausta tarkasti. Tavoitteena on, ettei kumpikaan menetä itsekunnioitustaan. Jos lähdet

mukaan tunteeseen ja ryhdyt puolustautumaan, aggression riski kasvaa. Mieti keinoja, millä

voit rauhoittaa itseäsi, kun sinua loukataan. Tällöin haastava tilanne pysyy teille

turvallisempana ja tunteiden käsittely tulee myöhemmin Pura tilanne ohjattavan kanssa

hänen kykyjensä mukaan, sitten kun hän on rauhallinen. 


Pelko on tärkeä ja välttämätön fysiologinen reaktio. Kuuntele pelkoa. Pelkääminen voi kertoa

siitä, että työpaikkasi turvallisuutta tulee parantaa. Työturvallisuuden ydinkohtia ovat: kuinka

asiakastilanteeseen valmistaudutaan. Miten toimitaan uhkaavan tilanteen aikana? Miten

toimitaan jälkikäteen? On tärkeää määritellä yhdessä haastavat asiakastilanteet. Työntekijälle

ei saisi tulla yksinäisyyden kokemusta. (Rantaeskola, Hyyti, Kauppila ja Koskelainen 2015.)





PELKO ON TÄRKEÄ REAKTIO

TYÖTURVALLISUUDEN YDINKOHDAT HUOMIOITAVA

HAASTAVAT TILANTEET ON TÄRKEÄ MÄÄRITELLÄ

EI YKSINÄISYYDEN KOKEMUSTA TILANTEISSA TAI NIIDEN JÄLKEEN





7. HYP-MENETELMÄ

= HUOMIOIVAA YHDESSÄOLOA VUOROVAIKUTUKSEEN


HYP perustuu Sheridan Forsterin HOP-toimintamalliin (Hanging Out Program. Interaction

for People at Risk of Isolation). HYPin perusideana on toteuttaa vuorovaikutusta niin, että

jokaiselle mahdollistuu oma tuokio. Onnistuneet kokemukset lisäävät motivaatiota

yhdessäoloon. Vuorovaikutustarpeet jäävät helposti huomaamatta tai ymmärtämättä.

Henkilö voi jäädä ilman hänelle sopivaa vuorovaikutusta. Vaikeasti vammaisten henkilöiden

kohdalla kommunikointi jää hoitavan tai ohjaavan henkilön varaan.


HYP auttaa arjen kiireessä muistamaan yksilön ja aloittamaan pienestä. HYP-hetki on

10 minuuttia ja viisi minuuttia on parempi kuin nolla minuuttia. Tarkoituksena on, että

kymmenen minuutin aikana, ohjaavan henkilön huomio on 100% asukkaassa. Oleellista on,

että suorittaminen jää pois, tavoitteena on yhdessä olemisen ilo. Päivittäisiä hetkiä toistetaan

ennalta sovittu jakso, jonka jälkeen vaikutuksia ja toteutumista arvioidaan. Jakso voi kestää

esimerkiksi 20 päivää. Hetkiä voidaan toistaa niin kauan kuin ne katsotaan tarpeellisiksi ja

niitä voidaan jatkaa hamaan tulevaisuuteen. 


Ajattelun työkaluna HYP voi helpottaa asukkaiden huomioimista päivittäin. Osa asukkaista

saa luonnostaan runsaasti huomiota, osa jää vähemmälle ja tähän ristiriitaan, HYP voi auttaa.

Hetki kannattaa kirjata, jotta muut ohjaavat/hoitavat henkilöt saavat ideoita, mitä hetkien aikana

voi tehdä. On tärkeää arvioida, onko tuokio asukkaan kannalta mielekäs. Seuraa aloitteita.

Voitte kuunnella musiikkia tai käsiä ja jalkoja voi hieroa tai sitten vain istua. Henkilön tulee

saada kokemus, että toinen on vain häntä varten. Jos hetkeä ei kirjata, se jää pitämättä.

Työympäristössä voi aloittaa yhden asiakkaan kanssa ja vaihtaa jakson jälkeen, miten

helpointa on. (Papunet 2022.)



HYPin lisäksi voit tutustua halutessasi OIVA-malliin Papunetin sivuilta. Sieltä voi saada

ajatuksia arkeen. OIVAn perusperiaatteina ovat tiivistetysti:


       Läsnäolo

                  Odottaminen

                        Vastaaminen

                             Ilmaisun mukauttaminen

                                           Tarkistaminen







8. Sidosryhmät (esimerkkejä)

                                   


                         perhe, omaiset,                    


                                                                 ystävät

                                 vapaa-ajan ja harrastusten ihmiset      

                                                                                                                                                                          

päivätoiminta                  avustajat

    kampaajat                      

                             sosiaalityöntekijät, sosionomit   koulu     työpaikka                                                          

  terveydenhuolto

                         hammashoito                      edunvalvojat

terapeutit                                     tulkit

                                                hierojat                               jalkahoitajat                                                    taksit







= MITEN KOMMUNIKOINTI JA YHTEISTYÖ SUJUU NÄIDEN RYHMIEN KANSSA?

TOIMIIKO TIEDOTUS? TARVITAANKO MUUTOKSIA? ONKO LÄHIOMAISILLA

HALUAMANSA KOMMUNIKOINNIN KEINO KÄYTÖSSÄ? PUHELIN, TEKSTARIT,

SÄHKÖPOSTI, PALAVERIT, NÄHTÄESSÄ HUOMIOIMINEN… KUINKA PALJON JA

KUINKA USEIN? MITÄ ASIAKAS TOIVOO? MITÄ HENKILÖKUNTA TOIVOO JA MITÄ

LAKI EDELLYTTÄÄ?







9. Työyhteisön kommunikointi


On tärkeää muistaa, että asukkaat huomaavat tunnetilasi. Vahvin tunnetila tarttuu. Tämä

koskee kollegoita ja asukkaita. Tästä syystä on hyvä huomioida omaa tunneilmaisua ja

mitoittaa se paikalla olevien asukkaiden mukaan ja huomioiden myös kollegat. Kiireen tuntua

on hyvä vähentää, jotta asukkaat eivät koe stressiä olemassaolostaan. 


Voit sanoittaa tilannetta asukkaille jossain määrin esim.kiirettä ja stressiä, oleellista, ettei

asiakas koe olevansa vaivaksi. Pyri hymyilemään hetki hyväksyvästi tai mahdollisesti

koskettamaan, jos asukas pitää koskettamisesta. Seuraa tarkasti viestejä, kirjauksia,

kalentereita jne. Voit osoittaa näin arvostusta kollegoita kohtaan ja tukea asukkaiden

kommunikointia , kun olet selvillä asioista. 


Henkilöstön jaksamiseen liittyy kommunikaation näkökulmasta myös tervehtiminen ja

kiittäminen. Suomalaisessa kulttuurissa ei voi kiittää liikaa. Asukkaiden kohdalla on tärkeää

miettiä, miten kukin haluaa itseään tervehdittävän. Tervehtiminen, anteeksipyytäminen,

kiittäminen ja hyvästeleminen antavat huomatuksi tulemisen tunteen. 


Omaa ja toisen taukoa kannattaa arvostaa. Edelleen on hyvä muistaa, että vahvin tunnetila

tarttuu. Suomalaisessa kulttuurissa ei hymyillä liikaa eikä anneta myöskään positiivista

palautetta liikaa. Omaa yksilöllistä tapaa olla on hyvä ohjailla siihen suuntaan, että

kommunikointi toimii ja kaikki tuntevat saavansa arvostusta, työntekijänä tai asukkaana. 



VAHVIN TUNNETILA TARTTUU

VÄHENNÄ KIIREEN TUNTUA





10. Vaihtoehtoiset kommunikointitavat


Kommunikoinnin muotoina voivat olla motorinen kommunikointi, esineet, eleet, viittomat, kuvat,

kirjoitettu teksti tai puhe, Motorinen kommunikaatio tarkoittaa sitä että asiakas ohjaa omalla

kädellään ohjaajaa tekemään jotain. Hän voi juosta pakoon vaikeasta tilanteesta tai lyödä päätään

kertoakseen päätänsä särkevän. Autismin kirjoon kuuluvan henkilön voi olla vaikea ymmärtää eleitä,

viittomia ja puhuttua kieltä. Ele ja viittoma vilahtavat yhtä nopeasti ohi kuin puhe ja autistisilla henkilöillä

saattaa olla kehon hahmottamisen ja hienomotoriikan vaikeuksia, jolloin viittomat ovat hankalia.

Konkreettinen esine sopii usein paremmin kommunikointiin. (Kerola, Kujanpää, Timonen 2015.)


ESINEKOMMUNIKAATIO                                              

             avainsanat tai lauseiden käyttö

             esim. lusikka = ruokailu

             muoviomena= mennään puutarhaan

            muovikartio= haluan tauon                                                                


KOMMUNIKOINTIPASSI  esim. tulostettu käyntikortti 

  tai monisivuinen vihko tai video. Henkilö kertoo, miten hän 

                                                               ilmaisee itseään ja minkälaista 

                                                              tukea tarvitsee.    

KOMMUNIKOINTIKANSIO

              suppea tai laaja sanasto, sana-tai lausetaso, 

                       TUKIVIITTOMAT 

                                     viitotaan keskeiset sanat

                                    puhutun kielen mukaisessa järjestyksessä.


                      PIIRTÄMINEN

                     nopea piiirrosviestintä tai pikapiirros

                    kuva käydään puhuen läpi ja piirretään nopeaan tahtiin.

                   Piirroksen ulkonäöllä ei ole merkitystä.

 TALKING MATS

  pieni matto, johon kiinnitetään kuvia,

  käytetään esim. pienten valintojen tekemiseen.

KIRJAINTAULU

kirjaimia voi katsoa tai osoittaa kädellä.         PECS

                                                                      kuvanvaihtomenetelmä

  BLISSKIELI                                                                     

käsitekirjoitusjärjestelmä,

graafinen kieli

                                                                              (Papunet 2022.)


LÄHTEET


Autismisäätiö 2022. Verkkoaineisto. 

Cacciatore 2008. Aggression portaat: opetusmateriaali kouluille. Opetushallitus.

Kauppila Reijo 2000. Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot ja niiden opettaminen. Opetus 2000.

Kerola Kyllikki, Kujanpää Sari, Timonen Tero 2015. Autismin kirjo ja kuntoutus. Ps-kustannus. 

Kielijelppi. Virtamieli.fi.verkkoaineisto. Luettu 2022.

Papunet tietoa puhevammaisuudesta. Verkkoaineisto. Luettu 2022.

Papunet verkkoaineisto. Luettu 2022. 

Pshp.opetusmateriaali 2016. Sanna Laitamaa.

Rantaeskola, Hyyti, Kauppila ja Koskelainen 2014. Haastavat asiakastilanteet - väkivalta työssä.

Talentum oyj. Helsinki. 

Suomen mapakeskus.fi/mapaperusteet. verkkoaineisto. luettu 2022.

www.talentia-lehti:keinoja kohdata aggressiivinen asiakas. verkkoaineisto. Luettu 2022.



 

KIITOS SINULLE LUKEMISESTA JA ONNITTELUT:

NYT TIEDÄT KAIKEN KOMMUNIKOINNISTA;)



ETSIKÄÄMME LISÄÄ TIETOA JA YRITTÄKÄÄMME PARHAAMME KOMMUNIKOIDESSAMME.

Kommentit